Veera: ”Toi lisää merkitystä elämään. Koulutus oli antoisampi kuin arvasinkaan.” 

Minna: ”Koin pääseväni valmennuksessa lähemmäksi omaa elämänpolkua.” 

Iiris: ”Valtavasti merkitystä! Kiitos isoin kirjaimin!” 

Sari: ”Työskentelyilmapiiri oli luottamuksellinen.” 

Elämänkaarityö ry:n ja Snellman-korkeakoulun yhteistyö: Elämänkaarityön ja sosiaalisten taitojen valmennusohjelma 

Syksyllä 2024 Elämänkaarityö ry ja Snellman-korkeakoulu käynnistivät yhteistyössä elämänkaarityön ja sosiaalisten taitojen valmennusohjelman, joka tarjosi osallistujille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää itseään ja syventää ymmärrystään elämänkaaren merkityksistä. Ohjelma, joka sisälsi 5 opintopistettä, päättyi tammikuussa 2025, ja siihen osallistui seitsemän henkilöä. Valmennus koostui kolmesta kahden päivän lähiopetusjaksosta, jotka pidettiin Snellman-korkeakoulun tiloissa Helsingissä. Ohjelmaan kuului myös parityöskentelyä, oppimispäiväkirjan kirjoittamista ja etätehtäviä, jotka tukivat osallistujien oppimista ja käytännön soveltamista. 

Yhdistyksen jäsenet olivat aktiivisesti mukana koulutuksen toteuttamisessa ja ohjaamisessa, ja heidän asiantuntemuksensa oli keskeinen osa ohjelman onnistumista. 

Syksyllä 2025 uusi valmennusohjelma käynnistyy 

Elämänkaarityö ry on iloinen voidessaan ilmoittaa, että syyskuussa 2025 alkaa uusi valmennusohjelma. Ohjelma tarjoaa osallistujille syventävää tietoa ja käytännön työkaluja elämänkaarityön ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Lisätiedot löytyvät Snellman-korkeakoulun verkkosivuilta osoitteesta Snellman-korkeakoulu | Elämänkaarityö ja sosiaaliset taidot -valmennusohjelma 12.-13.9.2025, 14.-15.11.2025 ja 17.-18.1.2026 / 5 OP Ammatillisuutta syventävä täydennyskoulutus kaikille kiinnostuneille 

sekä Elämänkaarityö ry:n sivuilta biographywork.fi. 

Jatko-ohjelma 2026 – Uusia polkuja ja syvempää itsetuntemusta 

Vuonna 2026 on suunnitteilla jatko-ohjelma, joka keskittyy elämänkaarityön itsenäiseen toteuttamiseen. Tämä ohjelma on suunnattu erityisesti niille, jotka haluavat soveltaa elämänkaarityön menetelmiä oman ammatillisen polkunsa täydentämiseksi. Ohjelma tuo lisäarvoa elämän ymmärtämiseen ja voi tarjota uusia näkökulmia myös niille, jotka ovat siirtymässä tai jo siirtyneet eläkkeelle ja etsivät elämäänsä lisää mielekkyyttä ja iloa. 

Jatko-ohjelma tarjoaa syvällisiä työkaluja niin ammatilliseen kuin henkilökohtaiseen kasvuun. Sen tarkoituksena on tukea osallistujia kohti syvempää itsetuntemusta ja auttaa heitä löytämään uusia polkuja niin omassa elämässään kuin työelämässä. 

Elämänkaarityön merkitys ja itseymmärryksen vahvistaminen 

Elämänkaarityö on elämän tutkimista ja jäsentämistä, joka tukee syvempää itsetuntemusta ja oman johtajuuden kehittämistä. Biografiatyö, eli elämänkaaren tutkiminen, on systeeminen ja turvallinen tapa tutkia elämää ja sen merkityksiä. Tämän prosessin kautta avautuu ymmärrys elämän tapahtumista ja kokemuksista, mikä auttaa vähentämään riskiä uupumiselle ja sisäisen tasapainon menettämiselle. 

Elämänkaarityön ja sosiaalisten taitojen kehittäminen vahvistavat elämän mielekkyyden ja hallinnan tunnetta. Kasvavan itseymmärryksen myötä osallistujat voivat kohdata elämänmuutoksia entistä vahvempina ja valmiina ohjaamaan myös muita elämän löytämisen tiellä. Tämä valmennusohjelma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kasvaa, kehittää itseään ja etsiä elämälle syvempää merkitystä – ei vain omaksi hyväkseen, vaan myös muiden tukemiseksi ja inspiroimiseksi. 

Vuoden 2024 kansainvälinen Biografiatyön konferenssi järjestettiin 2-6.11 Kiotossa, Japanissa. Konferenssipaikka Kansai Seminar House sijaitsi noin tunnin matkan päässä Kioton asemalta, Heian vuoren juurella. Seminaaripaikan arkkitehtuurissa maisema ja luonto yhtyivät kauniiseen vuoropuheluun rakennuksien kanssa. Konferenssi alkoi seremoniallisesti yhteisikebanalla, joka on japanilaista kukkienasettelutaidetta. Osallistujia oli yli 20 maasta. Tällä kertaa Aasian maat olivat hyvin edustettuina, kun 60% 120 osallistujasta tuli Taiwanista, Kiinasta, Japanista, Malesiasta ja Filippiineiltä. 

Konferenssin teeman, Mind the Gap, ympärille oli rakennettu upea ehyt kokonaisuus, jonka jokainen osa liittyi yhteen. Etelä-Afrikkalainen luennoitsija Joan Sleigh aloitti aamut teemalla Henkinen johtajuus. Hänen viimeisin työnsä on ollut vanhempi projektin johtaja WSIF:ssä (World Social iniative Forum). Hän toi esiin, että ehkä ei olekaan tärkeää välttää “kuiluun putoamista”, vaan kokea se. Elämme jatkuvasti tasapainoitellen elämämme tapahtumisen keskellä. 

Henkisessä johtajuudessa johtaja on enemmänkin työkalu, joka kuuntelee ja on vuorovaikutuksessa yhteisönsä kanssa. Hän pyrkii ottamaan vastaan ja nostamaan yhteisön ideat ja kehitystarpeet esiin. Tärkeäksi Joan nosti myös ihmisen inhimillisen kohtaamisen. Todellinen tapahtuminen kohtaamisessa tapahtuu ihmisten välisellä näkymättömällä alueella. Johtajan yksi tärkeimmistä kyvyistä on luoda visioita ja hypätä tuntemattomaan eli näkymättömän alueen tunnistaminen ja kokeminen. Ymmärtääkseen toista ihmistä ja itseään, johtajan on tärkeää tutkia omaa elämäänsä ja motiivejaan. Oikeiden päätösten tekeminen on moraalista, sosiaalista ja henkistä. Tärkeää on kehittää kykyä kuunnella korkeamman minän viestiä eli intuitiota. Luennolla ja työryhmissä saimme oppia, kokea ja jakaa parin kanssa kunkin luentopäivän teeman mukaisia asioita, jotka nostimme esiin elämänkokemuksistamme. 

Yhteisen työskentelyn ja teemaan liittyvien työryhmien lisäksi saimme kokea japanilaista kulttuuria. Lounastauoilla oli Mizuhiki, Kalligrafia, Origami, Kimono, Reflexologia ja Teeseremonia -työpajoja. Lähellä oli vanha japanilainen temppeli samurai- ja kivipuutarhoineen. Elämänkaariohjaajien ja elämänkaariohjaajiksi opiskelevien ihmisten positiivisen ja luovan ilmapiirin hellässä huomassa saimme kokea olevamme osa suurta kansainvälistä perhettä. Suurkiitos Japanin konferenssin järjestäjille! Uteliaina jäämme odottamaan, mitä Espanjan konferenssi 2026 toukokuussa tuo tullessaan! 

Veera Reinhard

Sairastuminen on valtava tietoisuuden räjähdys. Yhtäkkiä tulet tietoiseksi asioista, jotka olivat aikaisemmin itsestään selvyyksiä. Ajan ja tilan välisen polariteetin kokeminen on kouriintuntuva. Tulet hyvin läsnä olevaksi, olet tässä ja nyt.

Elämänkaarityö ry:n syyspäivät pidettiin tänä vuonna keskellä lumivalkoista luontoa Aitolahden kylässä Tampereella 2.11.2024. Vaikka pyrytti ja ajokeli oli erittäin huono, niin silti paikalle saapui yli puolet yhdistyksen jäsenistä. Vanha kansakoulu, emäntänään Tiina Laulaja, otti meidät ystävällisesti vastaan.
Tämä tapaamispäivä valikoitui jo kesällä sillä perusteella, että 2.- 6.11.2024 oli Kiotossa Japanissa suuri kansainvälinen biografiatyön konferenssi World Biography Conference, johon otti osaa kolme yhdistyksemme jäsentä. Kokoontuessamme samaan aikaan halusimme olla henkisesti mukana samassa virrassa muiden biografiatyötä tekevien kanssa.

Syyspäivien aiheena oli ”sairaus elämänkaarella”. Yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Tuovinen oli valmistanut aiheeseen johdannon, johon hänet oli inspiroinut Viktor E. Franklinin sanat:
”Tapa, jolla ihminen hyväksyy kohtalonsa ja kaiken siihen liittyvän kärsimyksen, tapa, jolla hän kantaa ristinsä, antaa hänelle runsaasti tilaisuuksia – jopa kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa – lisätä elämäänsä syvempää merkitystä.”

Tuulikki Sarekoski johdatti aamupäivän keskustelua. Oli arvokasta, että kokemusten jakaminen nostatti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Tässä muutamia ajatuksia ja kysymyksiä, joihin ehkä palaamme vielä myöhemmin.

• Millainen on minun terveydellinen elämänkaareni?
• Miten sairaus muutti minun elämääni, arvojani, maailmankatsomustani, ihmiskäsitystäni?
• Sairauden ja terveyden vaikutukset elämän suuriin päätöksiin?
• Sairauden vaikutukset yksilöön, omaisiin, lähipiiriin, yhteisöön, yhteiskuntaan?
• ”There is a crack in everything, where the light gets in” Mitä se tarkoittaa minulle?
• “Elämä on kuolemista, pane käsi käteen, ollaan hiljaa” Mitä se tarkoittaa minulle?
• Sairaudet ja ylisukupolviset taakat?
• Millaiset asiat vahvistavat ja kannattelevat sairastunutta yksilöllisesti ja yleisesti?

Iltapäivällä taideterapeutti Anna-Liisa Tarvainen johdatti meitä maalausharjoituksiin, joissa kuvasimme värein ja muodoin aamupäivän aiheita.

Oli taas antoisa tapaaminen. Elämänkaarityö tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia tarkastella elämää ja sen monia ilmenemismuotoja. Kiitollisin mielin lähdimme hämärtyvässä illassa kotia kohti.

Kirjoituksen kokosivat 5.11.2024

Elämänkaarityö ry:n puheenjohtaja Hannu Tuovinen ja sihteeri Outi Vallius

Ensimmäisellä, kaksipäiväisellä lähiopetusjaksolla paneuduimme elämänkaarityön perusteisiin. Tutkimisen aiheina olivat seitsenvuotiskaudet, varhaisin muistikuva ja sen kertoma, oman toiminnan tarkastelu ja ohjaus, musiikin merkitys elämänkaaren eri vaiheissa sekä triptyykki eli elämänkaaren kolmen tapahtuman tarkastelu. Ohjelma on oppimisympäristö elämänkaarityön ja sen tutkimisen sekä sosiaalisten taitojen harjoittamiseksi. 

Koulutuksen rakenne, yhteensä 5 op: Kolme koulutusjaksoa, jotka muodostuvat lähikoulutuspäivistä (20.-21.9.2024, 22.-23.11.2024 ja 10.-11.1.2025) sekä näihin liittyvistä erikseen sovittavista itsenäisen työskentelyn päivistä sekä oppimisryhmien tapaamisista, joissa mukana etätapaamiset valmentajan kanssa. 

Ilmoittautumiset 3.9.2024 mennessä. Valmennusohjelma toteutetaan vähintään 10 osallistujalla. Valmentajina toimivat Elämänkaarityö ry:n jäsenet, jotka ovat vuosien varrella kouluttautuneet elämänkaariajatteluun ja -työhön sekä kotimaassa että ulkomailla. Ohjelmasta ja sen toteutuksesta vastaa koulutuksen järjestäjätiimi: Hannu Tuovinen, vastuuohjaajana; Mikko Romppanen, Tuulikki Sarekoski, Kimmo Sarekoski ja Kaisa Vainionpää. Valmennuksen järjestää yhteistyössä Snellman-korkeakoulu ja Elämänkaarityö ry.

Missä: Snellman-korkeakoulu, Puuskakuja 14, 00850 HELSINKI

Kenelle: Kaikille kiinnostuneille

Milloin: Kolme koulutusjaksoa, jotka muodostuvat lähikoulutuspäivistä (20.-21.9.2024, 22.-23.11.2024 ja 10.-11.1.2025 pe kello 10:00-16, la klo 8:30-16) sekä näihin liittyvästä erikseen sovittavasta itsenäisestä työskentelystä ja oppimisryhmien tapaamisista

Hinta: 600e (Snellman-korkeakoulun opiskelijat 250e)

Kurssin vastuukouluttajat: Hannu Tuovinen ja Tuulikki Sarekoski HUOM! Snellman-korkeakoulun opiskelijat voivat sisällyttää tämän kurssin osaksi valinnaisia opintojaan. Kurssi hyväksiluetaan osaksi steinerpedagogiikan perehtyneisyysopintoja/steinerkasvatuksen perusopintoja (ks. Snellman-korkeakoulu | Perehtyneisyyssuositus Steinerkasvatuksen liiton jäsenille) Tästä lisätietoja antaa Eeva Raunela, rehtori, eeva.raunela(at)s-k.fi 

Valmistelimme seuraavaa kansainvälistä biografiakonferenssia seitsemäntoista hengen ryhmällä vuoden 2019 alusta lähtien. Sen piti toteutua Suomessa kesällä 2021. Paikka oli varattu ja kaikki muutkin valmistelut olivat jo pitkällä. Syksyllä 2020 käydyn kansainvälisen, yhdeksän eri maata käsittävän konsultaatiokeskustelun jälkeen, meidän oli todettava, että korona epidemian takia, konferenssi täytyy siirtää vuodella eteenpäin. 

Tässä kohtaa kysymys oli: ”Olemmeko edelleen käytettävissä. Päätimme jatkaa. 

Meidän oli etsittävä uusi paikka konferenssille. Vuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana tiimimme on myös pitänyt videotervehdyksillä henkeä yllä kansainvälisessä, 500 kollegan ryhmässä. Konferenssin rakentaminen jatkui keskeytyksettä. 

Vuoden 2021 aikana olemme myös perustaneet elämänkaarityön yhdistyksen nimeltään Elämänkaarityö ry. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia biografiatyön eli elämänkaarityön ja -tutkimuksen sekä sosiaalisen taiteen edistäjänä. Prosessi, joka alkoi vuonna 2019 on tuottanut useita elämänkaarityötä syventäviä ideoita ja hankkeita. Asetimme yhdistyksen alkuvaiheen päätehtäväksi vuoden 2022 konferenssin toteuttamisen. Nyt, kun konferenssi on pidetty, yhdistyksessä toimivat ihmiset ovat aloittaneet yhdistyksen hallituksen ohjauksella, valmistelemaan tulevia tapahtumia elämänkaarityön, tutkimuksen ja sosiaalisen taiteen parissa. 

11th Worldwide Biography Conference 2022 in Finland 

Koronaviruksen ja Ukrainan sodan tuoma varjo muuntui auringonpaisteeksi ja lämmöksi, kun 11th Worldwide Biography Conference tapahtuman osallistujat kokoontuivat kesä-heinäkuun taitteessa Snellman-korkeakoulun viihtyisissä tiloissa ja kauniissa ympäristössä. 

Yli yhdeksänkymmentä elämäkaarityön ammattilaista 22 eri maasta kokoontui vahvistamaan kansainvälistä ammatillista verkostoitumistaan ja jakamaan elämäkaarityön tutkimusta ja kehittämistä. Yhteinen kieli oli englanti, vaikka osallistujilla oli neljätoista eri äidinkieltä. Viiden päivän ohjelma oli ainutlaatuinen kokonaisuus. Se laadittiin niin, että jokainen oli aktiivinen osallistuja. Loimme yhdessä iloisen, elävän tapahtuman, joka sisälsi lukuisia keskusteluja ja kokemusten jakamisia, syviä oppimisprosesseja, innostavia ja rentouttavia iltaohjelmia sekä tietenkin merenrannalla saunomista ja yöttömiä öitä. 

Konferenssin ainutlaatuinen kokonaisuus 

Tällä kertaa konferenssi suunniteltiin teeman “Inhimillisyyden saarekkeet” ympärille. Tutkimisemme keskittyi ihmisten elinikäisen oppimisen teemoihin siitä, kuinka käsitellä “haavoittuvuutta”, “keskeneräisyyttä” ja “rajallisuutta” ihmisten intiimissä elämässä, henkilökohtaisessa elämässä (perhe, ystävät) ja työelämässä (asiakkaat, kollegat). Teemoja esiteltiin viiden päivän aikana konferenssin alustuksissa, työpajoissa, spontaaneissa vuorovaikutus tilanteissa ja tapaamisissa. 

Suomalainen järjestelytiimimme halusi erityisesti nostaa esiin ja tutkia elämänkaarityön juuria, jotka kumpuavat oman aikamme hengentieteellisestä tutkimuksesta ja Mikaelisesta impulssista. Jälkimmäinen pyrkimys avautui “punaisena lankana” koko konferenssin ajan, kun Rudolf Steinerin luomat peruskivi meditaation päivittäiset rytmit lausuttiin joka aamu. Tästä tuli konferenssin melodinen viritys ja työskentely syvemmillä ja merkityksellisimmillä dialogisen yhteistyömme tasoille. 

Järjestäytyneen yhteisön sielu 

”Mikään ei ole mahdollista ilman ihmisiä, mutta mikään ei ole kestävää ilman instituutioita.” 

Konferenssin suunnitteli, koordinoi ja järjesti ensimmäistä kertaa suhteellisen suuri, seitsemäntoista suomalaisen ammattilaisen ryhmä. He rakensivat vahvan yhteisön, joka piti konferenssin liekin palamassa kirkkaana kolmen vuoden ajan maailmanlaajuiselle yhteisölle, herättäen kiinnostusta ja inspiraatiota tulevaa tapahtumaa varten. 

Suomalainen konferenssiorganisaatio rakennettiin yksinkertaisella tavalla. Muodostimme viisi tiimiä, joilla kullakin oli omat vastuunsa, budjettinsa ja itsenäiset päätöksentekoprosessinsa. Kaikki tiimit kokoontuivat säännöllisesti, usein verkossa, jakamaan ja selventämään kokonaisuutta ja omia tehtäviään. Vastuu käytännön asioiden prosessiomistuksesta käytiin läpi ja jaettiin yhteisellä sopimuksella. Prosessin omistajuus kokonaisuuden koordinoinnista annettiin yhdelle henkilölle. Kävimme myös jatkuvasti neuvotteluja muiden maiden kokeneiden kollegoiden kanssa, jotka olivat järjestäneet aikaisempia kansainvälisiä konferensseja 

Dialoginen kontakti on yhteisön luomisen perusta. Dialogi on tasa-arvoisten ihmisten kohtaamisen ja vaihdon kokemus. Dialogiin kuuluu kyseenalaistamista, kuuntelemista, keskustelua, itsensä näkyväksi tekemistä, erilaisuuden hyväksymistä, molemminpuolisuutta ja tasa-arvoa. Dialogisen kontaktin keskeisiä ominaisuuksia ovat henkilökohtaisten mielipiteiden ja ajatusten pidättely ja kuuntelemisen aktivointi. Kun tämä tapahtuu, koemme merkityksellisyyden elämäkertamme syvemmällä tasolla. Vuoropuhelu vaatii meiltä huomion, hyväksynnän ja arvostuksen antamista, josta voi syntyä “kiitollisuuden” asenne toisia kohtaan. 

Pyrimme myös muistamaan kiitollisena niitä henkilöitä, jotka olivat pitäneet ja pitävät the Worldwide Biography Conference tapahtuman hengen vahvana ja samalla lähetimme rakastavia ajatuksia niille kollegoille, jotka eivät tänä vuonna päässeet mukaan. 

Seuraava konferenssi on Japanissa Kiotossa vuonna 2024. Sen valmistelut ovat jo alkaneet. Myös meidän kokemukset ja näkemykset tulevat olemaan tärkeitä niin, että seuraavastakin konferenssista tulisi antoisa ja onnistunut. 

Elämänkaariajattelun historiaa 

Kirjassa Vom Lebenslauf des Menchen, jonka englantilainen laitos on nimeltään Biography, Freedom and destiny, saksalainen Erhard Fucke kirjoittaa esittelytekstissä, että Rudolf Steiner ei koskaan käsitellyt biografia teemaa yhtenä kokonaisuutena. Hän kuitenkin kuvaa teoksissaan ihmistä olentona, jonka olemassaololla on jatkuvuus. Tämä olemassaolon jatkuvuus tulee esiin syntymän ja kuoleman vuorotteluna ja ihminen kulkee läpi hyvin erilaisia elämäntilanteita. Näiden elämäntilanteiden vaikutukset ovat havainnoitavissa biografiassamme. 

Elämänkaarityön pioneerina voidaan pitää hollantilaista lääkäriä ja psykiatria Bernard Lievegoedia. Hänen tutkimuksensa ja kirjoituksensa ovat viitoittaneet tietä myös muille elämänkaarityön ammattilaisille. Hänen ensimmäinen yksilön elämänkaariajattelua kuvaava kirja Yksilön elämänkaari julkaistiin 1976 kun Lievegoed oli 71- vuotias. Myöhemmin ollessaan 78- vuotias hän julkaisi 

pääteoksensa Ihminen kynnyksellä, josta hän sai Hollannin kirjankustantajien ”Kultainen sulka” palkinnon. Lievegoedin työ oli laaja-alaista ja ulottui aivan erityisellä tavalla organisoidun työn maailmaan. Jo vuonna 1969, ollessaan 64 -vuotias hän julkaisi kirjan nimeltään The Developing Organization. Teos on myöhemmin suomennettu nimellä Organisaation elämänkaari. 

Suomessa elämänkaariajattelun teemoja on käsitellyt Reijo Wilenius vuonna 2003 ilmestyneessä kirjassaan Mitä on Ihminen. 

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Gyllenbergs säätiön sivuilla vuonna 2022. 

Koronapandemia vuosien 2020 ja 2021 opetus on ollut se että, paineet elämän muutosprosesseille ovat kiihtyvä ja pysyvä olotila. Keskeinen muutosprosessin laadullisuus on, että olemme itse siihen täysin tavoitettavissa, läsnä ja sitoutuneita. Jos olet fyysisesti läsnä mutta sydämesi ja mielesi ei ole paikalla, muutosprosessin laatu kärsii. Kolme perusasiaa auttaa meitä siirtymään vanhan toistamisesta matkalle uusien merkitysten alueille. Ensimmäisenä on selkiytettävä oma elämänkysymyksemme ja se mitä haluamme tältä prosessilta. Sitten meidän on siirryttävä sellaisella sisältöalueelle, joka todella merkitsee meille. Kolmantena tärkeänä asiana meidän on pidäteltävä arvostelua ja liityttävä ihmettelyyn. 

Elämänkaarityössä tutkitaan sitä, mikä on elämänkysymyksemme ja miten voin elämässäni edetä sen kanssa. Reflektoinnin avulla muodostuu kuvia ja tarinoita tapahtumista, jotka ovat johdattaneet minut kysymyksen äärelle. Jotain minulle merkityksellistä tulee näkyväksi, mieli avautuu. Tämän jälkeen on kysyttävä itseltämme että, miltä nyt tuntuu. Tunteiden kautta uudelleen suuntaamme syvemmälle jo eteemme piirtynyttä kuvaa. Tulemme kynnykselle, jossa pyrkimyksemme on päästää irti valmiista tulkinnoista ja alamme katsoa pintaa syvemmälle. 

Alamme näkemään itsemme tapahtumien keskellä. Olemme osa tapahtumasarjaa, jota omalta osaltamme johdamme. Alamme ymmärtämään sen, mitä me teemme ja mitä muut tekevät. Syntyy myös jonkinlainen ymmärrys siitä, millä tavalla me teemme asioita. Se mikä on piilossa, pinnan alla, alkaa entistä enemmän tulemaan näkyviin. Se on kiinnostavinta. Silmälle näkymätön on kaikkein tärkeintä. Pintaa laskemalla jäävuoren näkyvissä oleva massa kasvaa. Törmääminen ei ole enää niin todennäköistä kuin aikaisemmin. 

Elämä sisältää aina jonkun prosessin loppumisen ja uuden alun. Lapsuus, nuoruus, aikuisuus, keski-ikä, vanheneminen, eläkkeelle jääminen ovat tosiasioita jossain vaiheessa meidän kaikkien elämässä, jos elinpäiviä riittää. Ja elämän edellinen vaihe rakentaa aina pohjaa tulevalle, seuraavalle vaiheelle. Näin jäsennymme laajaan tapahtumien ja kehityksen virtaan. Elämän ja työelämän välitilinpäätöksiä on matkamme varrella varmasti. 

Ihmisen kehityksessä on biografia, jokaisen ainutlaatuinen elämänmatka, jossa olemme tekemisissä henkisten mahdollisuuksien kanssa. Kehitys ei tapahdu itsestään, vaan riippuu vuorovaikutuksesta toisten ihmisten kanssa. Lapsuudessa tarvitaan kasvatusta, aikuisena itsekasvatusta. Heti kun laiminlyö itsensä kehittämisen, alkaa pian ajelehtia, kangistua tai rappeutua. Tarvitaan sekä rohkaisua itsensä kehittämiseen että kehitystä tukevan ympäristön luomista. 

Ehkä haluamme katsoa elämäämme uudesta näkökulmasta. Emme ole kriisissä mutta jokin kysymys nousee jatkuvasti mieleemme ja haluamme selvittää miten se liittyy elämäämme. Ehkä meitä pohdituttaa idea seitsemän vuoden jaksoista elämässä ja haluaisimme katsoa miten nuo ajanjaksot ovat toimineet omassa elämässämme. Voimme myös olla elämämme taitekohdassa ja haluamme koota elämämme juonta kasaan, ennen kuin siirrymme eteenpäin. Tähän välineeksi sopii hyvin metodi elämänkaaren tutkimiseksi, biografiatyö. Se on systeemisesti etenevä tutkimisen tapa, jolla voit turvallisella tavalla jäsentää elämääsi ja tunnistaa seuraavat askeleet, jotka vievät sinut polulle tulevaisuuteen. Tulevaisuuden polulla sielumme tarvitsee ennustettavuutta ja vakautta. Otteemme omaan elämäämme voi olla sellainen, että asiat nyt vain tapahtuvat, sattumalta. Ajaudumme elämässämme. Voimme muuttaa suhdetta elämämme kulkuun. Voimme ohjata elämänprosessejamme. Otamme täyden vastuun niistä. 

” Polku syntyy, kun sille astuu, 

kun se löydetään askel kerrallaan. 

Älä vain istu paikallasi ja odota, että polku ilmestyy näkyviin itsestään. 

On alettava jostakin, kuljettava, mentävä jonnekin, 

vaikka liike sitten tarkoittaisi vain, että työskentelee löytääkseen oikean asenteen. 

Sisäinen kompassi voi johtaa meidät oikeaan suuntaan niin, että ulkoinen liike ei ole merkityksetöntä vaeltamista”. 

Claire Blatchford: Friend of my Heart 

Etsimme totuutta yhdessä, puhumalla toisten kanssa ja näemme vain sen, minkä ymmärrämme. Ymmärryksemme kasvaa vuosien saatossa elämällä elämäämme ja kokemuksia keräämällä. Menneisyys ei toista itseään, vaan menneisyys valaisee nykyisyyttä. Rudolf Steiner puhuu 1924 Englannin Torquayssa pitämässään esitelmässä ymmärryksen orgaanien syntymisestä eri elämänvaiheissa. Elämänkaarellinen ajattelu ja oman elämänkaaren tutkiminen herättää tietoisuutemme niissä elämänorgaaneissa, jotka auttavat meitä ymmärtämään elämää ja inspiroitumaan siitä. Kirjailija Mark Twainin sanoin; ” Kun olin 14- vuotias en voinut sietää isääni. Mutta 21-vuotiaana hämmästyin, kuinka paljon isäni oli oppinut 7 vuodessa.” 

Elämänkaarityön perustana on hengentieteen pohjalta syntynyt elävä ymmärrys ihmisyydestä. Tätä työtä on kehitetty vuosikymmeniä ja se on osoittautunut toimivaksi instrumentiksi työskennellessämme elämän kysymysten ja henkilökohtaisen kehittymisen kysymysten äärellä. Se liittyy sisäisen tietoisuuden kehittämisen traditioon. Hengentiede ja henkinen tutkimus toimivat innostuksen ja inspiraation lähteenä. 

Kirjassa Vom Lebenslauf des Menchen, englantilainen laitos on nimeltään Biography, Freedom and destiny, saksalainen Erhard Fucke sanoo esittelytekstissä että, Rudolf Steiner ei koskaan käsitellyt biografia teemaa yhtenä kokonaisuutena. Hän kuitenkin kuvaa teoksissaan ihmistä olentona, jonka olemassaololla on jatkuvuus. Tämä olemassaolon jatkuvuus tulee esiin syntymän ja kuoleman vuorotteluna. Tämä ihmisolento, yhdessä elämänorganismin ja sielunorganismin kanssa kulkee läpi hyvin erilaisia elämäntilanteita. Näiden elämäntilanteiden vaikutukset on havainnoitavissa biografiassamme. 

Elämänkaaren vaiheet 

0-7 Fyysisyyden avautuminen. Jäljittelyn kautta oppiminen. Luottavainen tai 

turvaton. Tahto dominoi. 

7-14 Psykologinen avautuminen. Vakiintuneet elämänprosessit. Oppia tuntemaan 

maailmaa. Laadullisuuksien kokeminen tärkeää. 

14 – 21 Persoonallisuuden avautuminen. Identiteetin etsimistä. Kuka olen? Mitä 

haluan? Kyynisyys ja kamppailu. 

21 – 28 Maailman kokeminen. Erilaiset kokemukset antavat itsetuntemusta. 

Itsekeskeisyys. Palaute on tarpeellista. 

28 – 35 Maailman järjestäminen ja komentaminen. Organisoitumisen vaihe. Pyrkimys 

esineellistää – osa maailmaa. Sosiaalisesti aktiivinen. 

35 – 42 Maailman ja oman itsen yhdistäminen. Olemassaolon kysymykset. 

Eristäytyminen. Epäilyt ja kriisit. Elämäni tarkoitus? 

42 – 49 Uudet tavoitteet. Kysymys on uusista laadullisuuksista tai pimeistä kujista. 

Arviointi–mitä tässä tilanteessa tarvitaan? 

49 – 56 Viisauden alkukohta. Luopua suorittamisesta. Auttaa toisia. Kysymysten kanssa 

työskentely. 

56 – 63 Sulattaminen ja arvioiminen. Uusien aloitteiden auttaminen. 

Mitä voin vielä tehdä? Moraaliset kysymykset. 

63+ Vapaus. Mitään ei tarvitse tehdä mutta paljon voi tehdä. Irrottautua tai pitää 

kiinni. Panoraamat. 

B.C.J.Lievegoed 

Hollantilainen lääkäri, psykiatri ja kirjailija 

Oheinen jaottelu elämän eri vaiheisiin ja niiden ominaislaatuihin on kerätty Lievegoedin teksteistä. 

Elämänkaarityön pioneerina voidaan pitää hollantilaista lääkäriä ja psykiatria Bernard Lievegoedia. Hänen tutkimuksensa ja kirjoituksensa ovat viitoittaneet tietä myös muille elämänkaarityön ammattilaisille. Hänen ensimmäinen yksilön elämänkaariajattelua kuvaava kirja Yksilön elämänkaari julkaistiin 1976 kun Lievegoed oli 71- vuotias. Myöhemmin ollessaan 78- vuotias hän julkaisi pääteoksensa Ihminen kynnyksellä, josta hän sai Hollannin kirjankustantajien ”Kultainen sulka” palkinnon. Lievegoedin työ oli laaja-alaista ja ulottui aivan erityisellä tavalla organisoidun työn maailmaan. Jo vuonna 1969, ollessaan 64 -vuotias hän julkaisi kirjan nimeltään The Developing Organization. Teos on myöhemmin suomennettu nimellä Organisaation elämänkaari. 

Suomessa elämänkaariajattelun teemoja ovat käsitelleet Tony Dunderfelt kirjassaan Elämänkaaripsykologia ja Reijo Wilenius kirjassaan Mitä on Ihminen. 

Marraskuussa 1990 pidettiin ensimmäinen biografiakonferenssi Dornachissa Sveitsissä. Konferenssin olivat kutsuneet koolle sveitsiläinen lääkäri Michaela Glöckler ja brasilialainen lääkäri Gudrun Bukhard, jolta on ilmestynyt elämänkaarityön kirja Das Leben in die Hand nehmen, englanninkielisenä Taking Charge. 

Bernard Lievegoed oli mukana tässä ensimmäisessä konferenssissa. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan 36, edustaen 11 eri kansallisuutta. Suurin osa osallistujista oli koulutettu Hollannin pedagogisessa instituutissa (NPI) ja Englannin The Centre for Social Development koulutuskeskuksessa. 

Vuosien 1990 ja 1998 välillä kansainvälinen biografiakonferenssi järjestettiin vuosittain Sveitsissä, Englannissa, Hollannissa tai Saksassa. Vuodesta 2001 konferenssit muuttuivat maailmanlaajuisiksi ja ne pidetään joka toinen vuosi. Vuonna 2019 konferenssi oli Unkarissa ja korona viruksesta johtuen seuraava konferenssi pidetään vuonna 2022 Suomessa, Snellman – korkeakoululla Helsingissä. Konferenssit järjestetään yhteistyössä Sveitsin Dornachissa sijaitsevan hengentieteellisen korkeakoulun ja keskuksen Goetheanumin kanssa. 

Erityisesti 80- ja 90-luvuilla sekä tietysti 2000-luvulla, elämänkaarityötä ammattina ja ammatillisen osaamisen vahvistajana on kehitetty eri puolilla maailmaa ja uusia koulutus ja valmennusohjelmia syntyy jatkuvasti. Korona-aikana virtuaalisesti toteutetut biografiaohjelmat ovat tulleet osaksi tätä kehitystyötä. Jo vuosien ajan useat henkilöt ovat tehneet Suomessa biografiatyötä ja -koulutusta. Monet heistä ovat kouluttautuneet ulkomailla, ja eri yhteisöihin, organisaatioihin ja ryhmiin on kutsuttu biografiatyön kouluttajia ulkomailta. Kiinnostus ja halu oppia lisää biografiatyöstä on kasvanut niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Tämän myötä Suomessa on virinnyt halu edistää yhdessä biografiatyötä. Tarvetta on noussut ammatilliselle perus- ja jatkokoulutukselle sekä moninaiselle yhteistyölle, tiedottamiselle ja verkostoitumiselle. 

Viime vuosien aikana yhteistyötä on vahvistanut Worldwide Biography Conference eli WBC:n pitkäjänteinen valmistelu, päätös kutsua se pidettäväksi Suomeen. Valmistelutyötä ovat vetäneet Jaana ja Hannu Tuovinen Tampereelta. Heidän ympärilleen on kasvanut noin kahdenkymmenen henkilön verkosto, ryhmä ihmisiä, joista kukin työskentelee omalla tavallaan elämänkaarityön parissa. 

Yhteistyö otti uuden askeleen viime kesänä, kun 1.7. konferenssivalmistelujen lomassa Snellman-korkeakoulun kampuksella perustettiin Elämänkaarityö ry. Ensimmäinen varsinainen jäsen- ja vuosikokous on tarkoitus pitää vuoden 2022 alkupuolella ja sinne ovat tervetulleita kaikki elämänkaarityöstä syttyneet ja sen parissa toimivat. Yhdistyksen tehtävänä on aluksi toimia työkaluna WBC:n järjestelyissä. Sen jälkeen yhdistyksen tehtäväksi tulee mm. elämänkaarityön monipuolinen tukeminen, tiedottaminen, yhteyksien hoitaminen jne. 

Myös tapaamiset yhteisen syventävän työskentelyn harjoittamiseksi on koettu merkitykselliseksi verkoston piirissä, joten yhdistyksen voi nähdä kantavan tätäkin käytäntöä jatkossa. 

Elämänkaarityön välineet 

Ydinasia elämänkaarityössä on se, että jokainen elämäntarina on ainutlaatuinen ja siinä on syvä viisaus. Elämänkaarivalmentajille jokainen ”elämänmatka” on pyhä. Valmentaja ohjaa prosessia, joka on huolella rakennettu. 

Elämänkaari kurssit ja valmennukset 

Elämänkaari valmentajat tarjoavat kursseja/workshoppeja elämän erilaisista teemoista. Kurssit sisältävät lyhyitä esityksiä, elämänkaariharjoituksia, havainnointi harjoituksia, taiteellista harjoittelua, sisäisiä harjoituksia ja pienryhmä työskentelyä.Työskentely vahvistaa ymmärrystä ja kunnioitusta jokaisen ainutlaatuiseen elämään. 

Elämänkaarellisten kysymysten jakaminen toisten kanssa, avaa uutta ymmärrystä itseen ja toisen kokemuksiin. 

Meidän entistä virtuaalisemmassa ja kiireisemmässä elämänmuodossamme, elämänkaarityöskentely vahvistaa todellisen kohtaamisen merkitystä ja myötätuntoa ihmisten pyrkimyksiin ja luoviin ratkaisuihin elämässään. 

Elämänkaari keskustelut 

Joskus haluamme katsoa elämäämme uudesta näkökulmasta ja tarvitsemme siihen keskustelua jonkin toisen ihmisen kanssa. Emme ole kriisissä mutta jokin kysymys nousee jatkuvasti mieleemme ja haluamme selvittää miten se liittyy elämäämme. 

Ehkä meitä pohdituttaa idea seitsemän vuoden jaksoista elämässä ja haluaisimme katsoa miten nuo ajanjaksot ovat toimineet omassa elämässämme. Voimme myös olla elämämme taitekohdassa ja haluamme koota elämämme juonta kasaan, ennen kuin siirrymme eteenpäin. 

Elämänkaari valmennus/coaching 

Valmennuksen tavoite on auttaa ihmisiä elämän kriisikohdissa niin, että he voivat päästä dialogiin oman elämäntarinansa kanssa. Menneen, nykyisyyden ja tulevan kutoilusta ihmiset oppivat lukemaan omaa elämäntarinaansa, löytävät keskeiset elämänsä teemat ja tavoitteensa ja näin löytävät vahvistusta uuden merkityksen löytymiselle omaan tulevaisuuteen. 

Ryhmien elämänkaari konsultointi 

Johtoryhmät, työryhmät, kollegiot tai muut yhteisöt haluavat ehkä tuntea toisensa paremmin, vahvistaakseen vuorovaikutustaan. Elämänkaarivalmentaja voi ohjata tällaista työskentelyä tehokkaalla mutta lämpimällä tavalla. Valmentaja voi tarjota auttavia näkökulmia, kysymyksiä ja harjoituksia, jotka tuovat uutta virtaa ryhmän vuorovaikutukseen, syvempää kiinnostusta ja luottamusta kollegoihin. 

Organisaatioiden elämänkaari konsultointi ja valmennus 

Organisaatioiden kehityksessä on nähtävissä toinen toisiaan seuraavia vaiheita kuten ihmisyksilöilläkin. Organisaatioiden elämänkaari antaa ajattelemisen aihetta ja uusia työvälineitä niin johtajille kuin työyhteisöjen kaikille jäsenille. 

Artikkeli on aikaisemmin ilmestynyt Takoja-lehdessä numero 4, vuonna 2021