• Mihin suuntaan ihmiskunta on menossa?
• Millaisia ihmisten sielut ovat tänä päivänä – kaipauksissaan ja tarpeissaan?
• Millaisen vastauksen biografiatyö antaa maailmalle nykyhetkessä?
• Miten se löytää paikkansa yhteiskunnassa ja tiensä tulevaisuuteen?

Vahvistuva kansainvälinen verkosto
Goetheaumissa Sveitsissä järjestetyt ensimmäiset kansainväliset biografiakonferenssit vuosina
2001, 2003 ja 2005 loivat perustan globaalille yhteistyölle. Tämän jälkeen konferensseja on
järjestetty ympäri maailmaa: Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Unkarissa, Suomessa
WBC2022 ja Japanissa. Verkostolla on vahva yhteys Goetheanumin Hengentieteelliseen
korkeakouluun ja se rakentaa yhteisöä, joka toimii Vapauden, Tasa-arvon ja Inhimillisyyden
hengessä.
Suomen oma elämäkaarityö – uskoa, toivoa ja rakkautta
Suomessa elämänkaarityön vahvistumista tukee Elämänkaarityö ry (EKT ry), joka perustettiin
Snellman-korkeakoululla 1.7.2021. Yhdistys edistää elämänkaarityön koulutusta, tutkimusta ja
verkostoitumista Suomessa sekä kansainvälisesti. Kuluneen vuoden teemat – Usko, Toivo ja
Rakkaus – ovat kantaneet yhdistyksen toimintaa kolmessa jäsentapaamisessa ja muissa
tapahtumissa. Lisäksi suomalaisia osallistui Kioton WBC2024-konferenssiin Japanissa.
Vuonna 2024 käynnistyi myös uusi koulutuskokonaisuus Elämänkaarityö ja sosiaaliset taidot, joka
toteutettiin yhteistyössä Snellman-korkeakoulun kanssa. Seitsemän osallistujaa syvensi osaamistaan
kolmen lähiopetusjakson ja etätehtävien kautta. Uusi koulutus alkaa 16.-17.1.2026. Ohjelma löytyy
Snellman-korkeakoulun ja EKT ry:n kotisivuilta.
Paikka tulevaisuudessa
Elämänkaarityö ei ole vain henkilökohtainen prosessi. Se on myös kulttuurinen ja yhteiskunnallinen
liike, jonka tarkoituksena on rakentaa henkistä ekologiaa – ihmiskunnan tulevaisuutta, jossa
vapaus, tasa-arvo ja inhimillisyys ovat keskiössä.
Se on tie, joka alkaa kysymyksistä.
Ei kiirehtien, vaan kuunnellen.
Ei valmiita vastauksia etsien, vaan elämää syvemmin ymmärtäen.
Elämänkaarityö – ihmisen kehityksen palveluksessa
Biografiatyö ei ole vain menneisyyden tarkastelua. Se on elävä, jatkuvasti kehittyvä käytäntö,
joka auttaa yksilöitä löytämään paikkansa maailmassa ja edistämään henkistä kulttuuria.
Biografiatyö tapahtuu moninaisten aiheiden ja työskentelymetodien kautta yksilö-, pari- ja
ryhmätyöskentelynä. Se asettaa ihmisen elämänkaaren keskiöön. Ryhmätyöskentelyssä syntyy
turvallinen tila, yhteisön luoma kehto, jonka syleilyssä on helppo sukeltaa juuri niin syvälle
itseensä, kuin sillä kertaa haluaa. Kun toivoo löytävänsä uusia polkuja, ne avautuvat – oman elämän
ymmärtäminen, oivalluksien saaminen, yhteyksien löytäminen ja kuulluksi tuleminen, on joka kerta
erilaista ja ihmeellistä.
Biografiatyön kautta ihminen voi oivaltaa oman merkityksellisyytensä. Ryhmätyöskentelyssä
yhteisön voiman kokeminen itsensä äärellä, peilaa yhteyttä yksilön sisäisen maailman ja
koko ihmiskunnan kehityksen välillä.
Elämänkaarityön tulevaisuus syntyy yhdessä. Kysymysten äärelle pysähtyen – yksin ja yhdessä.

Kirjoittajat Hannu Tuovinen, Elämänkaarivalmentaja ja Veera Reinhard, Steinerpäiväkodin
esiopettaja / varajohtaja
Lisätietoja:
Elämänkaarityö ry www.biografywork.fi
Snellman-korkeakoulu Snellman-korkeakoulu | Koulutusohjelmat
Biography Work Global www.biographywork.global
International Trainers Forum www.internationaltrainersforum.com
WBC www.worldwidebiographyconference.com

Veera avasi tilaisuutemme kertomalla, miten hän löysi elämänkaarityön ja miten se on
vaikuttanut hänen työhönsä. Seuraavaksi Kimmo kävi läpi keskustellen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä sekä Hannu elämänkaarityötä ja kysymisen tärkeyttä. Hannu antoi ryhmälle tehtäväksi käydä keskustelua pareittain kunkin omasta elämänkysymyksestä – juuri nyt tärkeästä aiheesta. Tehtävänä oli kuunnella parin kertomaa ja toistaa kuulemansa, lisäämättä siihen omia kokemuksia, arviointeja tms. Osallistujat tarttuivat tehtävään innolla ja syventyivät nopeasti kuuntelevaan ja arvostavaan vuorovaikutukseen.

Kun tulimme yhteen parikeskustelujen jälkeen, oli tunnelma kokonaisuudessaan erityisen lämmin, avoin ja arvostava. Osallistujat kertoivat vievänsä kotiin tästä työpajasta oivalluksia läsnäolosta, toiselle ajan ja huomion antamisen tärkeydestä sekä kuulluksi tulemisen kokemuksesta.

Kimmo Sarekoski
sovittelija, juristi

Elämänkaarityön aarteet työelämääni

Kaipasin uutta perspektiiviä työhöni Steinerpäiväkodin johtajana. Koin yksinäisyyttä ja työtaakka tuntui liian suurelta. Tarvitsin vastapainoa työlle, lahjan itselleni, joka samalla virkistäisi suhdettani johtamiseen. Huomasin kiinnostavan ilmoituksen Elämänkaarityö ry:n kesäpäivistä Snellman-korkeakoulun avointen ovien päivällä 13.5.2023. Siellä osallistuin Tuulikki Sarekosken vetämään työryhmään. Työryhmäkokemus oli intiimi, mutta yksityinen, turvallinen ja kiinnostava. Päätin oitis lähteä mukaan Elämänkaarityö ry:n kesäpäiville 2023 kokemaan ja kuulemaan elämänkaaren peilaustapahtumasta Walter Seyfferin johdolla. Liityin samana kesänä Elämänkaarityö ry:n jäseneksi. Työssäni löysin voimaa viedä läpi johtamisen muutoksen ja samalla suunnittelin vuorotteluvapaalle jäämistä.

Sittemmin olen päässyt mukaan työryhmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vuonna 2024 matkustin Kiotoon World Wide Biography Conferenssiin, jonka teemana oli johtaminen. Viime vuonna osallistuin myös Elämänkaarityö ja sosiaaliset taidot koulutuskokonaisuuden ensimmäiseen osioon Snellman-korkeakoulussa. 

Elämänkaarityöskentelyssä on parasta uusien yhteyksien ja asioiden löytäminen omasta elämästä. Pari- ja ryhmätyöskentely on antoisaa. Työryhmät ovat huolellisesti valmisteltuja erilaisia kokonaisuuksia. Luovuus ja taiteet ovat tärkeä osa tapahtumaa, jonka usein luovat 2-3 vetäjää. Vetäjät luovat osallistujille turvallisen tilan. Myös osallistujien vaitiolovelvollisuus toisten asioista on tärkeää.  

Elämänkaari- ja sosiaaliset taidot -koulutus sai minut näkemään työyhteisöni jäsenet uudessa valossa. Halusin luoda kollegioihimme aikaa keskustelulle, joissa jokaisen ääni tulisi kuuluviin. Työskentely oman elämäni lähteillä elämänkaarityön ryhmissä heijastui työhöni kuin peilaustapahtuma. Koska opettajana ja johtajana olen jatkuvasti työssäni olemassa muita varten, on voimaannuttavaa saada vastapainoksi keskittyä itseensä. Johtajana ja kasvattajana on tärkeää tarkastella omaa toimintaansa. Omassa kasvussamme olemme aina suhteessa muihin. Kun johtaja näkee omia polkujaan tulevaisuuteen, hän pystyy myös tuomaan uusia näkökantoja yhteisölleen.

Koen, että elämänkaarityöskentelyn kautta minulla on mahdollisuus oppia lisää yhteisön kehittämisestä ja johtamisesta. Työyhteisössäni on vihdoin ollut pysyviä työntekijöitä 5-3 vuotta. Koska arvostan heidän sitoutumistaan, ajattelen, että nyt olisi oikea hetki antaa heille jotain arvokasta. He ansaitsevat henkisen pääoman kasvua. He ansaitsevat tulla nähdyiksi. Jotta työyhteisö pysyisi elävänä, olisi mielestäni tärkeää työskennellä työhyvinvoinnin ja työnohjauksen puolesta. Koen, että olen saanut paljon elämänkaarityöskentelystä ja juuri sen takia, että olen saanut, minulla on halu antaa. 

Jotta elämänkaarityöskentely olisi antoisaa, se vaatii rohkeutta heittäytyä ja olla avoin luottaen. Tuota rohkeutta ja luottamusta tarvitsemme kasvattajina jokapäiväisessä työssämme.

Veera Reinhard, Steinerpäiväkodin esiopettaja / varajohtaja

Kysymys – elämänkaarityön ja tutkimisen tärkeä työkalu

Mitä on eläminen?
Tähän kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Tässä on eräs näkökulma, joka itseäni on puhutellut syvästi, opettajaltani teologi Martti Lindqvistiltä:
“Eläminen on dialogista vuoropuhelua elämän salaisuuden kanssa.”
Mikä sitten on tuo salaisuus, jonka kanssa käymme vuoropuhelua?
Salaisuus viittaa tietoon, joka on jollain tavalla piilotettu tai kätketty, ehkä tarkoituksella.
Ehkä siksi, ettei sitä voi vielä ymmärtää. Salaisuudet voivat suojata meitä – mutta joskus ne myös painavat, jos ne jäävät piiloon liian pitkäksi aikaa.

Runoilija Rainer Maria Rilke sanoo kauniisti:
“Ole kärsivällinen kaikkea kohtaan, mikä on ratkaisematta sydämessäsi, ja yritä rakastaa itse kysymyksiä, kuin lukittuja huoneita.
Älä etsi vastauksia nyt, sillä et voisi elää niiden kanssa.
Elä kysymysten kanssa nyt.
Ehkä jonain päivänä, huomaamattasi, pystyt elämään kohti vastausta.”
Tämä on ehkä yksi elämänkaarityön ydinkohdista: Oppia elämään kysymysten kanssa.
Ei kiirehtien, vaan kuunnellen – sisäistä maailmaa, muistoja, tekoja, toisia ihmisiä.

Rudolf Steiner on kuvannut elämää toteamalla:
“Eläessämme ikiaikainen karmallinen henkemme kohtaa ajallisen ruumiillisuutemme teot. Henki ja ruumis ovat polariteetit, jotka sielu johtaa aina uudelleen yhteen kutomalla kohtalon ihmisten teoista.”

Toisin sanoen: elämä on kudelma – tekoja, valintoja ja niiden seurauksia.
Tämä ikuisen ja ajallisen kohtaaminen on syvästi inhimillinen mysteeri.
Elämänkaarityö tarjoaa meille mahdollisuuden lähestyä tätä mysteeriä, ei suorittamalla, vaan kysymällä. Kysymysten kysyminen on tutkimisen ydin. Kun kysymme, emme vielä tiedä – mutta olemme matkalla. Ja juuri tällä matkalla karma alkaa puhua – ei käsitteinä, vaan elämänkertamme kautta. Kuunteleminen on tämän dialogisen vuoropuhelun sydän. Se voi olla kuuntelua sisäänpäin – oman sisäisen maailman, osapersoonien, tunteiden kuuntelua. Tai se voi olla toisen ihmisen kuuntelemista – ilman kiirettä, ilman tuomitsemista. Tavoitteena ei ole ratkaista kaikkea, vaan löytää se mietiskelevä tila, jossa ymmärrys alkaa hiljalleen hahmottua. Löytää yhteys omaan elämään, omaan tarinaan, ja siihen suurempaan liikkeeseen, jota emme täysin tavoita – mutta jonka aavistamme.

Rakasta siis kysymyksiä kuin lukittuja huoneita.
Sillä kysymykset vievät meitä kohti ymmärrystä.
Ne ovat portteja – ei vain vastauksiin, vaan elämään itseensä.

Hannu Tuovinen
elämänkaarivalmentaja

Veera: ”Toi lisää merkitystä elämään. Koulutus oli antoisampi kuin arvasinkaan.” 

Minna: ”Koin pääseväni valmennuksessa lähemmäksi omaa elämänpolkua.” 

Iiris: ”Valtavasti merkitystä! Kiitos isoin kirjaimin!” 

Sari: ”Työskentelyilmapiiri oli luottamuksellinen.” 

Elämänkaarityö ry:n ja Snellman-korkeakoulun yhteistyö: Elämänkaarityön ja sosiaalisten taitojen valmennusohjelma 

Syksyllä 2024 Elämänkaarityö ry ja Snellman-korkeakoulu käynnistivät yhteistyössä elämänkaarityön ja sosiaalisten taitojen valmennusohjelman, joka tarjosi osallistujille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää itseään ja syventää ymmärrystään elämänkaaren merkityksistä. Ohjelma, joka sisälsi 5 opintopistettä, päättyi tammikuussa 2025, ja siihen osallistui seitsemän henkilöä. Valmennus koostui kolmesta kahden päivän lähiopetusjaksosta, jotka pidettiin Snellman-korkeakoulun tiloissa Helsingissä. Ohjelmaan kuului myös parityöskentelyä, oppimispäiväkirjan kirjoittamista ja etätehtäviä, jotka tukivat osallistujien oppimista ja käytännön soveltamista. 

Yhdistyksen jäsenet olivat aktiivisesti mukana koulutuksen toteuttamisessa ja ohjaamisessa, ja heidän asiantuntemuksensa oli keskeinen osa ohjelman onnistumista. 

Syksyllä 2025 uusi valmennusohjelma käynnistyy 

Elämänkaarityö ry on iloinen voidessaan ilmoittaa, että syyskuussa 2025 alkaa uusi valmennusohjelma. Ohjelma tarjoaa osallistujille syventävää tietoa ja käytännön työkaluja elämänkaarityön ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Lisätiedot löytyvät Snellman-korkeakoulun verkkosivuilta osoitteesta Snellman-korkeakoulu | Elämänkaarityö ja sosiaaliset taidot -valmennusohjelma 12.-13.9.2025, 14.-15.11.2025 ja 17.-18.1.2026 / 5 OP Ammatillisuutta syventävä täydennyskoulutus kaikille kiinnostuneille 

sekä Elämänkaarityö ry:n sivuilta biographywork.fi. 

Jatko-ohjelma 2026 – Uusia polkuja ja syvempää itsetuntemusta 

Vuonna 2026 on suunnitteilla jatko-ohjelma, joka keskittyy elämänkaarityön itsenäiseen toteuttamiseen. Tämä ohjelma on suunnattu erityisesti niille, jotka haluavat soveltaa elämänkaarityön menetelmiä oman ammatillisen polkunsa täydentämiseksi. Ohjelma tuo lisäarvoa elämän ymmärtämiseen ja voi tarjota uusia näkökulmia myös niille, jotka ovat siirtymässä tai jo siirtyneet eläkkeelle ja etsivät elämäänsä lisää mielekkyyttä ja iloa. 

Jatko-ohjelma tarjoaa syvällisiä työkaluja niin ammatilliseen kuin henkilökohtaiseen kasvuun. Sen tarkoituksena on tukea osallistujia kohti syvempää itsetuntemusta ja auttaa heitä löytämään uusia polkuja niin omassa elämässään kuin työelämässä. 

Elämänkaarityön merkitys ja itseymmärryksen vahvistaminen 

Elämänkaarityö on elämän tutkimista ja jäsentämistä, joka tukee syvempää itsetuntemusta ja oman johtajuuden kehittämistä. Biografiatyö, eli elämänkaaren tutkiminen, on systeeminen ja turvallinen tapa tutkia elämää ja sen merkityksiä. Tämän prosessin kautta avautuu ymmärrys elämän tapahtumista ja kokemuksista, mikä auttaa vähentämään riskiä uupumiselle ja sisäisen tasapainon menettämiselle. 

Elämänkaarityön ja sosiaalisten taitojen kehittäminen vahvistavat elämän mielekkyyden ja hallinnan tunnetta. Kasvavan itseymmärryksen myötä osallistujat voivat kohdata elämänmuutoksia entistä vahvempina ja valmiina ohjaamaan myös muita elämän löytämisen tiellä. Tämä valmennusohjelma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kasvaa, kehittää itseään ja etsiä elämälle syvempää merkitystä – ei vain omaksi hyväkseen, vaan myös muiden tukemiseksi ja inspiroimiseksi. 

Vuoden 2024 kansainvälinen Biografiatyön konferenssi järjestettiin 2-6.11 Kiotossa, Japanissa. Konferenssipaikka Kansai Seminar House sijaitsi noin tunnin matkan päässä Kioton asemalta, Heian vuoren juurella. Seminaaripaikan arkkitehtuurissa maisema ja luonto yhtyivät kauniiseen vuoropuheluun rakennuksien kanssa. Konferenssi alkoi seremoniallisesti yhteisikebanalla, joka on japanilaista kukkienasettelutaidetta. Osallistujia oli yli 20 maasta. Tällä kertaa Aasian maat olivat hyvin edustettuina, kun 60% 120 osallistujasta tuli Taiwanista, Kiinasta, Japanista, Malesiasta ja Filippiineiltä. 

Konferenssin teeman, Mind the Gap, ympärille oli rakennettu upea ehyt kokonaisuus, jonka jokainen osa liittyi yhteen. Etelä-Afrikkalainen luennoitsija Joan Sleigh aloitti aamut teemalla Henkinen johtajuus. Hänen viimeisin työnsä on ollut vanhempi projektin johtaja WSIF:ssä (World Social iniative Forum). Hän toi esiin, että ehkä ei olekaan tärkeää välttää “kuiluun putoamista”, vaan kokea se. Elämme jatkuvasti tasapainoitellen elämämme tapahtumisen keskellä. 

Henkisessä johtajuudessa johtaja on enemmänkin työkalu, joka kuuntelee ja on vuorovaikutuksessa yhteisönsä kanssa. Hän pyrkii ottamaan vastaan ja nostamaan yhteisön ideat ja kehitystarpeet esiin. Tärkeäksi Joan nosti myös ihmisen inhimillisen kohtaamisen. Todellinen tapahtuminen kohtaamisessa tapahtuu ihmisten välisellä näkymättömällä alueella. Johtajan yksi tärkeimmistä kyvyistä on luoda visioita ja hypätä tuntemattomaan eli näkymättömän alueen tunnistaminen ja kokeminen. Ymmärtääkseen toista ihmistä ja itseään, johtajan on tärkeää tutkia omaa elämäänsä ja motiivejaan. Oikeiden päätösten tekeminen on moraalista, sosiaalista ja henkistä. Tärkeää on kehittää kykyä kuunnella korkeamman minän viestiä eli intuitiota. Luennolla ja työryhmissä saimme oppia, kokea ja jakaa parin kanssa kunkin luentopäivän teeman mukaisia asioita, jotka nostimme esiin elämänkokemuksistamme. 

Yhteisen työskentelyn ja teemaan liittyvien työryhmien lisäksi saimme kokea japanilaista kulttuuria. Lounastauoilla oli Mizuhiki, Kalligrafia, Origami, Kimono, Reflexologia ja Teeseremonia -työpajoja. Lähellä oli vanha japanilainen temppeli samurai- ja kivipuutarhoineen. Elämänkaariohjaajien ja elämänkaariohjaajiksi opiskelevien ihmisten positiivisen ja luovan ilmapiirin hellässä huomassa saimme kokea olevamme osa suurta kansainvälistä perhettä. Suurkiitos Japanin konferenssin järjestäjille! Uteliaina jäämme odottamaan, mitä Espanjan konferenssi 2026 toukokuussa tuo tullessaan! 

Veera Reinhard

Sairastuminen on valtava tietoisuuden räjähdys. Yhtäkkiä tulet tietoiseksi asioista, jotka olivat aikaisemmin itsestään selvyyksiä. Ajan ja tilan välisen polariteetin kokeminen on kouriintuntuva. Tulet hyvin läsnä olevaksi, olet tässä ja nyt.

Elämänkaarityö ry:n syyspäivät pidettiin tänä vuonna keskellä lumivalkoista luontoa Aitolahden kylässä Tampereella 2.11.2024. Vaikka pyrytti ja ajokeli oli erittäin huono, niin silti paikalle saapui yli puolet yhdistyksen jäsenistä. Vanha kansakoulu, emäntänään Tiina Laulaja, otti meidät ystävällisesti vastaan.
Tämä tapaamispäivä valikoitui jo kesällä sillä perusteella, että 2.- 6.11.2024 oli Kiotossa Japanissa suuri kansainvälinen biografiatyön konferenssi World Biography Conference, johon otti osaa kolme yhdistyksemme jäsentä. Kokoontuessamme samaan aikaan halusimme olla henkisesti mukana samassa virrassa muiden biografiatyötä tekevien kanssa.

Syyspäivien aiheena oli ”sairaus elämänkaarella”. Yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Tuovinen oli valmistanut aiheeseen johdannon, johon hänet oli inspiroinut Viktor E. Franklinin sanat:
”Tapa, jolla ihminen hyväksyy kohtalonsa ja kaiken siihen liittyvän kärsimyksen, tapa, jolla hän kantaa ristinsä, antaa hänelle runsaasti tilaisuuksia – jopa kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa – lisätä elämäänsä syvempää merkitystä.”

Tuulikki Sarekoski johdatti aamupäivän keskustelua. Oli arvokasta, että kokemusten jakaminen nostatti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Tässä muutamia ajatuksia ja kysymyksiä, joihin ehkä palaamme vielä myöhemmin.

• Millainen on minun terveydellinen elämänkaareni?
• Miten sairaus muutti minun elämääni, arvojani, maailmankatsomustani, ihmiskäsitystäni?
• Sairauden ja terveyden vaikutukset elämän suuriin päätöksiin?
• Sairauden vaikutukset yksilöön, omaisiin, lähipiiriin, yhteisöön, yhteiskuntaan?
• ”There is a crack in everything, where the light gets in” Mitä se tarkoittaa minulle?
• “Elämä on kuolemista, pane käsi käteen, ollaan hiljaa” Mitä se tarkoittaa minulle?
• Sairaudet ja ylisukupolviset taakat?
• Millaiset asiat vahvistavat ja kannattelevat sairastunutta yksilöllisesti ja yleisesti?

Iltapäivällä taideterapeutti Anna-Liisa Tarvainen johdatti meitä maalausharjoituksiin, joissa kuvasimme värein ja muodoin aamupäivän aiheita.

Oli taas antoisa tapaaminen. Elämänkaarityö tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia tarkastella elämää ja sen monia ilmenemismuotoja. Kiitollisin mielin lähdimme hämärtyvässä illassa kotia kohti.

Kirjoituksen kokosivat 5.11.2024

Elämänkaarityö ry:n puheenjohtaja Hannu Tuovinen ja sihteeri Outi Vallius

Ensimmäisellä, kaksipäiväisellä lähiopetusjaksolla paneuduimme elämänkaarityön perusteisiin. Tutkimisen aiheina olivat seitsenvuotiskaudet, varhaisin muistikuva ja sen kertoma, oman toiminnan tarkastelu ja ohjaus, musiikin merkitys elämänkaaren eri vaiheissa sekä triptyykki eli elämänkaaren kolmen tapahtuman tarkastelu. Ohjelma on oppimisympäristö elämänkaarityön ja sen tutkimisen sekä sosiaalisten taitojen harjoittamiseksi. 

Koulutuksen rakenne, yhteensä 5 op: Kolme koulutusjaksoa, jotka muodostuvat lähikoulutuspäivistä (20.-21.9.2024, 22.-23.11.2024 ja 10.-11.1.2025) sekä näihin liittyvistä erikseen sovittavista itsenäisen työskentelyn päivistä sekä oppimisryhmien tapaamisista, joissa mukana etätapaamiset valmentajan kanssa. 

Ilmoittautumiset 3.9.2024 mennessä. Valmennusohjelma toteutetaan vähintään 10 osallistujalla. Valmentajina toimivat Elämänkaarityö ry:n jäsenet, jotka ovat vuosien varrella kouluttautuneet elämänkaariajatteluun ja -työhön sekä kotimaassa että ulkomailla. Ohjelmasta ja sen toteutuksesta vastaa koulutuksen järjestäjätiimi: Hannu Tuovinen, vastuuohjaajana; Mikko Romppanen, Tuulikki Sarekoski, Kimmo Sarekoski ja Kaisa Vainionpää. Valmennuksen järjestää yhteistyössä Snellman-korkeakoulu ja Elämänkaarityö ry.

Missä: Snellman-korkeakoulu, Puuskakuja 14, 00850 HELSINKI

Kenelle: Kaikille kiinnostuneille

Milloin: Kolme koulutusjaksoa, jotka muodostuvat lähikoulutuspäivistä (20.-21.9.2024, 22.-23.11.2024 ja 10.-11.1.2025 pe kello 10:00-16, la klo 8:30-16) sekä näihin liittyvästä erikseen sovittavasta itsenäisestä työskentelystä ja oppimisryhmien tapaamisista

Hinta: 600e (Snellman-korkeakoulun opiskelijat 250e)

Kurssin vastuukouluttajat: Hannu Tuovinen ja Tuulikki Sarekoski HUOM! Snellman-korkeakoulun opiskelijat voivat sisällyttää tämän kurssin osaksi valinnaisia opintojaan. Kurssi hyväksiluetaan osaksi steinerpedagogiikan perehtyneisyysopintoja/steinerkasvatuksen perusopintoja (ks. Snellman-korkeakoulu | Perehtyneisyyssuositus Steinerkasvatuksen liiton jäsenille) Tästä lisätietoja antaa Eeva Raunela, rehtori, eeva.raunela(at)s-k.fi 

Valmistelimme seuraavaa kansainvälistä biografiakonferenssia seitsemäntoista hengen ryhmällä vuoden 2019 alusta lähtien. Sen piti toteutua Suomessa kesällä 2021. Paikka oli varattu ja kaikki muutkin valmistelut olivat jo pitkällä. Syksyllä 2020 käydyn kansainvälisen, yhdeksän eri maata käsittävän konsultaatiokeskustelun jälkeen, meidän oli todettava, että korona epidemian takia, konferenssi täytyy siirtää vuodella eteenpäin. 

Tässä kohtaa kysymys oli: ”Olemmeko edelleen käytettävissä. Päätimme jatkaa. 

Meidän oli etsittävä uusi paikka konferenssille. Vuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana tiimimme on myös pitänyt videotervehdyksillä henkeä yllä kansainvälisessä, 500 kollegan ryhmässä. Konferenssin rakentaminen jatkui keskeytyksettä. 

Vuoden 2021 aikana olemme myös perustaneet elämänkaarityön yhdistyksen nimeltään Elämänkaarityö ry. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia biografiatyön eli elämänkaarityön ja -tutkimuksen sekä sosiaalisen taiteen edistäjänä. Prosessi, joka alkoi vuonna 2019 on tuottanut useita elämänkaarityötä syventäviä ideoita ja hankkeita. Asetimme yhdistyksen alkuvaiheen päätehtäväksi vuoden 2022 konferenssin toteuttamisen. Nyt, kun konferenssi on pidetty, yhdistyksessä toimivat ihmiset ovat aloittaneet yhdistyksen hallituksen ohjauksella, valmistelemaan tulevia tapahtumia elämänkaarityön, tutkimuksen ja sosiaalisen taiteen parissa. 

11th Worldwide Biography Conference 2022 in Finland 

Koronaviruksen ja Ukrainan sodan tuoma varjo muuntui auringonpaisteeksi ja lämmöksi, kun 11th Worldwide Biography Conference tapahtuman osallistujat kokoontuivat kesä-heinäkuun taitteessa Snellman-korkeakoulun viihtyisissä tiloissa ja kauniissa ympäristössä. 

Yli yhdeksänkymmentä elämäkaarityön ammattilaista 22 eri maasta kokoontui vahvistamaan kansainvälistä ammatillista verkostoitumistaan ja jakamaan elämäkaarityön tutkimusta ja kehittämistä. Yhteinen kieli oli englanti, vaikka osallistujilla oli neljätoista eri äidinkieltä. Viiden päivän ohjelma oli ainutlaatuinen kokonaisuus. Se laadittiin niin, että jokainen oli aktiivinen osallistuja. Loimme yhdessä iloisen, elävän tapahtuman, joka sisälsi lukuisia keskusteluja ja kokemusten jakamisia, syviä oppimisprosesseja, innostavia ja rentouttavia iltaohjelmia sekä tietenkin merenrannalla saunomista ja yöttömiä öitä. 

Konferenssin ainutlaatuinen kokonaisuus 

Tällä kertaa konferenssi suunniteltiin teeman “Inhimillisyyden saarekkeet” ympärille. Tutkimisemme keskittyi ihmisten elinikäisen oppimisen teemoihin siitä, kuinka käsitellä “haavoittuvuutta”, “keskeneräisyyttä” ja “rajallisuutta” ihmisten intiimissä elämässä, henkilökohtaisessa elämässä (perhe, ystävät) ja työelämässä (asiakkaat, kollegat). Teemoja esiteltiin viiden päivän aikana konferenssin alustuksissa, työpajoissa, spontaaneissa vuorovaikutus tilanteissa ja tapaamisissa. 

Suomalainen järjestelytiimimme halusi erityisesti nostaa esiin ja tutkia elämänkaarityön juuria, jotka kumpuavat oman aikamme hengentieteellisestä tutkimuksesta ja Mikaelisesta impulssista. Jälkimmäinen pyrkimys avautui “punaisena lankana” koko konferenssin ajan, kun Rudolf Steinerin luomat peruskivi meditaation päivittäiset rytmit lausuttiin joka aamu. Tästä tuli konferenssin melodinen viritys ja työskentely syvemmillä ja merkityksellisimmillä dialogisen yhteistyömme tasoille. 

Järjestäytyneen yhteisön sielu 

”Mikään ei ole mahdollista ilman ihmisiä, mutta mikään ei ole kestävää ilman instituutioita.” 

Konferenssin suunnitteli, koordinoi ja järjesti ensimmäistä kertaa suhteellisen suuri, seitsemäntoista suomalaisen ammattilaisen ryhmä. He rakensivat vahvan yhteisön, joka piti konferenssin liekin palamassa kirkkaana kolmen vuoden ajan maailmanlaajuiselle yhteisölle, herättäen kiinnostusta ja inspiraatiota tulevaa tapahtumaa varten. 

Suomalainen konferenssiorganisaatio rakennettiin yksinkertaisella tavalla. Muodostimme viisi tiimiä, joilla kullakin oli omat vastuunsa, budjettinsa ja itsenäiset päätöksentekoprosessinsa. Kaikki tiimit kokoontuivat säännöllisesti, usein verkossa, jakamaan ja selventämään kokonaisuutta ja omia tehtäviään. Vastuu käytännön asioiden prosessiomistuksesta käytiin läpi ja jaettiin yhteisellä sopimuksella. Prosessin omistajuus kokonaisuuden koordinoinnista annettiin yhdelle henkilölle. Kävimme myös jatkuvasti neuvotteluja muiden maiden kokeneiden kollegoiden kanssa, jotka olivat järjestäneet aikaisempia kansainvälisiä konferensseja 

Dialoginen kontakti on yhteisön luomisen perusta. Dialogi on tasa-arvoisten ihmisten kohtaamisen ja vaihdon kokemus. Dialogiin kuuluu kyseenalaistamista, kuuntelemista, keskustelua, itsensä näkyväksi tekemistä, erilaisuuden hyväksymistä, molemminpuolisuutta ja tasa-arvoa. Dialogisen kontaktin keskeisiä ominaisuuksia ovat henkilökohtaisten mielipiteiden ja ajatusten pidättely ja kuuntelemisen aktivointi. Kun tämä tapahtuu, koemme merkityksellisyyden elämäkertamme syvemmällä tasolla. Vuoropuhelu vaatii meiltä huomion, hyväksynnän ja arvostuksen antamista, josta voi syntyä “kiitollisuuden” asenne toisia kohtaan. 

Pyrimme myös muistamaan kiitollisena niitä henkilöitä, jotka olivat pitäneet ja pitävät the Worldwide Biography Conference tapahtuman hengen vahvana ja samalla lähetimme rakastavia ajatuksia niille kollegoille, jotka eivät tänä vuonna päässeet mukaan. 

Seuraava konferenssi on Japanissa Kiotossa vuonna 2024. Sen valmistelut ovat jo alkaneet. Myös meidän kokemukset ja näkemykset tulevat olemaan tärkeitä niin, että seuraavastakin konferenssista tulisi antoisa ja onnistunut. 

Elämänkaariajattelun historiaa 

Kirjassa Vom Lebenslauf des Menchen, jonka englantilainen laitos on nimeltään Biography, Freedom and destiny, saksalainen Erhard Fucke kirjoittaa esittelytekstissä, että Rudolf Steiner ei koskaan käsitellyt biografia teemaa yhtenä kokonaisuutena. Hän kuitenkin kuvaa teoksissaan ihmistä olentona, jonka olemassaololla on jatkuvuus. Tämä olemassaolon jatkuvuus tulee esiin syntymän ja kuoleman vuorotteluna ja ihminen kulkee läpi hyvin erilaisia elämäntilanteita. Näiden elämäntilanteiden vaikutukset ovat havainnoitavissa biografiassamme. 

Elämänkaarityön pioneerina voidaan pitää hollantilaista lääkäriä ja psykiatria Bernard Lievegoedia. Hänen tutkimuksensa ja kirjoituksensa ovat viitoittaneet tietä myös muille elämänkaarityön ammattilaisille. Hänen ensimmäinen yksilön elämänkaariajattelua kuvaava kirja Yksilön elämänkaari julkaistiin 1976 kun Lievegoed oli 71- vuotias. Myöhemmin ollessaan 78- vuotias hän julkaisi 

pääteoksensa Ihminen kynnyksellä, josta hän sai Hollannin kirjankustantajien ”Kultainen sulka” palkinnon. Lievegoedin työ oli laaja-alaista ja ulottui aivan erityisellä tavalla organisoidun työn maailmaan. Jo vuonna 1969, ollessaan 64 -vuotias hän julkaisi kirjan nimeltään The Developing Organization. Teos on myöhemmin suomennettu nimellä Organisaation elämänkaari. 

Suomessa elämänkaariajattelun teemoja on käsitellyt Reijo Wilenius vuonna 2003 ilmestyneessä kirjassaan Mitä on Ihminen. 

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Gyllenbergs säätiön sivuilla vuonna 2022.