Rudolf Steiner on todennut että, tulevaisuus tulee elämäämme kapinallisena häirikkönä. Elämä kohtelee meitä niin kuin haluaa. Voimme vastustella sitä tai yrittää livahtaa karkuun. Ketään ei ole kuitenkaan koskaan vapautettu elämän tinkimättömistä tosiasioista. Elämässä kaikki muuttuu ja päättyy, eivätkä asiat aina mene suunnitelmiemme mukaan. Elämä ei myöskään ole aina reilua ja kipu kuuluu elämään. Kaiken lisäksi ihmiset eivät ole aina rakastavia ja lojaaleja. Jos emme kykene sietämään näitä tosiasioita, teemme elämästämme vaikeata, koska taistelemme tuulimyllyjä vastaan. Elämää ei saa kauniiseen pakettiin.
Koronapandemia vuosien 2020 ja 2021 opetus on ollut se että, paineet elämän muutosprosesseille ovat kiihtyvä ja pysyvä olotila. Keskeinen muutosprosessin laadullisuus on, että olemme itse siihen täysin tavoitettavissa, läsnä ja sitoutuneita. Jos olet fyysisesti läsnä mutta sydämesi ja mielesi ei ole paikalla, muutosprosessin laatu kärsii. Kolme perusasiaa auttaa meitä siirtymään vanhan toistamisesta matkalle uusien merkitysten alueille. Ensimmäisenä on selkiytettävä oma elämänkysymyksemme ja se mitä haluamme tältä prosessilta. Sitten meidän on siirryttävä sellaisella sisältöalueelle, joka todella merkitsee meille. Kolmantena tärkeänä asiana meidän on pidäteltävä arvostelua ja liityttävä ihmettelyyn.
Elämänkaarityössä tutkitaan sitä, mikä on elämänkysymyksemme ja miten voin elämässäni edetä sen kanssa. Reflektoinnin avulla muodostuu kuvia ja tarinoita tapahtumista, jotka ovat johdattaneet minut kysymyksen äärelle. Jotain minulle merkityksellistä tulee näkyväksi, mieli avautuu. Tämän jälkeen on kysyttävä itseltämme että, miltä nyt tuntuu. Tunteiden kautta uudelleen suuntaamme syvemmälle jo eteemme piirtynyttä kuvaa. Tulemme kynnykselle, jossa pyrkimyksemme on päästää irti valmiista tulkinnoista ja alamme katsoa pintaa syvemmälle.
Alamme näkemään itsemme tapahtumien keskellä. Olemme osa tapahtumasarjaa, jota omalta osaltamme johdamme. Alamme ymmärtämään sen, mitä me teemme ja mitä muut tekevät. Syntyy myös jonkinlainen ymmärrys siitä, millä tavalla me teemme asioita. Se mikä on piilossa, pinnan alla, alkaa entistä enemmän tulemaan näkyviin. Se on kiinnostavinta. Silmälle näkymätön on kaikkein tärkeintä. Pintaa laskemalla jäävuoren näkyvissä oleva massa kasvaa. Törmääminen ei ole enää niin todennäköistä kuin aikaisemmin.
Elämä sisältää aina jonkun prosessin loppumisen ja uuden alun. Lapsuus, nuoruus, aikuisuus, keski-ikä, vanheneminen, eläkkeelle jääminen ovat tosiasioita jossain vaiheessa meidän kaikkien elämässä, jos elinpäiviä riittää. Ja elämän edellinen vaihe rakentaa aina pohjaa tulevalle, seuraavalle vaiheelle. Näin jäsennymme laajaan tapahtumien ja kehityksen virtaan. Elämän ja työelämän välitilinpäätöksiä on matkamme varrella varmasti.
Ihmisen kehityksessä on biografia, jokaisen ainutlaatuinen elämänmatka, jossa olemme tekemisissä henkisten mahdollisuuksien kanssa. Kehitys ei tapahdu itsestään, vaan riippuu vuorovaikutuksesta toisten ihmisten kanssa. Lapsuudessa tarvitaan kasvatusta, aikuisena itsekasvatusta. Heti kun laiminlyö itsensä kehittämisen, alkaa pian ajelehtia, kangistua tai rappeutua. Tarvitaan sekä rohkaisua itsensä kehittämiseen että kehitystä tukevan ympäristön luomista.
Ehkä haluamme katsoa elämäämme uudesta näkökulmasta. Emme ole kriisissä mutta jokin kysymys nousee jatkuvasti mieleemme ja haluamme selvittää miten se liittyy elämäämme. Ehkä meitä pohdituttaa idea seitsemän vuoden jaksoista elämässä ja haluaisimme katsoa miten nuo ajanjaksot ovat toimineet omassa elämässämme. Voimme myös olla elämämme taitekohdassa ja haluamme koota elämämme juonta kasaan, ennen kuin siirrymme eteenpäin. Tähän välineeksi sopii hyvin metodi elämänkaaren tutkimiseksi, biografiatyö. Se on systeemisesti etenevä tutkimisen tapa, jolla voit turvallisella tavalla jäsentää elämääsi ja tunnistaa seuraavat askeleet, jotka vievät sinut polulle tulevaisuuteen. Tulevaisuuden polulla sielumme tarvitsee ennustettavuutta ja vakautta. Otteemme omaan elämäämme voi olla sellainen, että asiat nyt vain tapahtuvat, sattumalta. Ajaudumme elämässämme. Voimme muuttaa suhdetta elämämme kulkuun. Voimme ohjata elämänprosessejamme. Otamme täyden vastuun niistä.
” Polku syntyy, kun sille astuu,
kun se löydetään askel kerrallaan.
Älä vain istu paikallasi ja odota, että polku ilmestyy näkyviin itsestään.
On alettava jostakin, kuljettava, mentävä jonnekin,
vaikka liike sitten tarkoittaisi vain, että työskentelee löytääkseen oikean asenteen.
Sisäinen kompassi voi johtaa meidät oikeaan suuntaan niin, että ulkoinen liike ei ole merkityksetöntä vaeltamista”.
Claire Blatchford: Friend of my Heart
Etsimme totuutta yhdessä, puhumalla toisten kanssa ja näemme vain sen, minkä ymmärrämme. Ymmärryksemme kasvaa vuosien saatossa elämällä elämäämme ja kokemuksia keräämällä. Menneisyys ei toista itseään, vaan menneisyys valaisee nykyisyyttä. Rudolf Steiner puhuu 1924 Englannin Torquayssa pitämässään esitelmässä ymmärryksen orgaanien syntymisestä eri elämänvaiheissa. Elämänkaarellinen ajattelu ja oman elämänkaaren tutkiminen herättää tietoisuutemme niissä elämänorgaaneissa, jotka auttavat meitä ymmärtämään elämää ja inspiroitumaan siitä. Kirjailija Mark Twainin sanoin; ” Kun olin 14- vuotias en voinut sietää isääni. Mutta 21-vuotiaana hämmästyin, kuinka paljon isäni oli oppinut 7 vuodessa.”
Elämänkaarityön perustana on hengentieteen pohjalta syntynyt elävä ymmärrys ihmisyydestä. Tätä työtä on kehitetty vuosikymmeniä ja se on osoittautunut toimivaksi instrumentiksi työskennellessämme elämän kysymysten ja henkilökohtaisen kehittymisen kysymysten äärellä. Se liittyy sisäisen tietoisuuden kehittämisen traditioon. Hengentiede ja henkinen tutkimus toimivat innostuksen ja inspiraation lähteenä.
Kirjassa Vom Lebenslauf des Menchen, englantilainen laitos on nimeltään Biography, Freedom and destiny, saksalainen Erhard Fucke sanoo esittelytekstissä että, Rudolf Steiner ei koskaan käsitellyt biografia teemaa yhtenä kokonaisuutena. Hän kuitenkin kuvaa teoksissaan ihmistä olentona, jonka olemassaololla on jatkuvuus. Tämä olemassaolon jatkuvuus tulee esiin syntymän ja kuoleman vuorotteluna. Tämä ihmisolento, yhdessä elämänorganismin ja sielunorganismin kanssa kulkee läpi hyvin erilaisia elämäntilanteita. Näiden elämäntilanteiden vaikutukset on havainnoitavissa biografiassamme.
Elämänkaaren vaiheet
0-7 Fyysisyyden avautuminen. Jäljittelyn kautta oppiminen. Luottavainen tai
turvaton. Tahto dominoi.
7-14 Psykologinen avautuminen. Vakiintuneet elämänprosessit. Oppia tuntemaan
maailmaa. Laadullisuuksien kokeminen tärkeää.
14 – 21 Persoonallisuuden avautuminen. Identiteetin etsimistä. Kuka olen? Mitä
haluan? Kyynisyys ja kamppailu.
21 – 28 Maailman kokeminen. Erilaiset kokemukset antavat itsetuntemusta.
Itsekeskeisyys. Palaute on tarpeellista.
28 – 35 Maailman järjestäminen ja komentaminen. Organisoitumisen vaihe. Pyrkimys
esineellistää – osa maailmaa. Sosiaalisesti aktiivinen.
35 – 42 Maailman ja oman itsen yhdistäminen. Olemassaolon kysymykset.
Eristäytyminen. Epäilyt ja kriisit. Elämäni tarkoitus?
42 – 49 Uudet tavoitteet. Kysymys on uusista laadullisuuksista tai pimeistä kujista.
Arviointi–mitä tässä tilanteessa tarvitaan?
49 – 56 Viisauden alkukohta. Luopua suorittamisesta. Auttaa toisia. Kysymysten kanssa
työskentely.
56 – 63 Sulattaminen ja arvioiminen. Uusien aloitteiden auttaminen.
Mitä voin vielä tehdä? Moraaliset kysymykset.
63+ Vapaus. Mitään ei tarvitse tehdä mutta paljon voi tehdä. Irrottautua tai pitää
kiinni. Panoraamat.
B.C.J.Lievegoed
Hollantilainen lääkäri, psykiatri ja kirjailija
Oheinen jaottelu elämän eri vaiheisiin ja niiden ominaislaatuihin on kerätty Lievegoedin teksteistä.
Elämänkaarityön pioneerina voidaan pitää hollantilaista lääkäriä ja psykiatria Bernard Lievegoedia. Hänen tutkimuksensa ja kirjoituksensa ovat viitoittaneet tietä myös muille elämänkaarityön ammattilaisille. Hänen ensimmäinen yksilön elämänkaariajattelua kuvaava kirja Yksilön elämänkaari julkaistiin 1976 kun Lievegoed oli 71- vuotias. Myöhemmin ollessaan 78- vuotias hän julkaisi pääteoksensa Ihminen kynnyksellä, josta hän sai Hollannin kirjankustantajien ”Kultainen sulka” palkinnon. Lievegoedin työ oli laaja-alaista ja ulottui aivan erityisellä tavalla organisoidun työn maailmaan. Jo vuonna 1969, ollessaan 64 -vuotias hän julkaisi kirjan nimeltään The Developing Organization. Teos on myöhemmin suomennettu nimellä Organisaation elämänkaari.
Suomessa elämänkaariajattelun teemoja ovat käsitelleet Tony Dunderfelt kirjassaan Elämänkaaripsykologia ja Reijo Wilenius kirjassaan Mitä on Ihminen.
Marraskuussa 1990 pidettiin ensimmäinen biografiakonferenssi Dornachissa Sveitsissä. Konferenssin olivat kutsuneet koolle sveitsiläinen lääkäri Michaela Glöckler ja brasilialainen lääkäri Gudrun Bukhard, jolta on ilmestynyt elämänkaarityön kirja Das Leben in die Hand nehmen, englanninkielisenä Taking Charge.
Bernard Lievegoed oli mukana tässä ensimmäisessä konferenssissa. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan 36, edustaen 11 eri kansallisuutta. Suurin osa osallistujista oli koulutettu Hollannin pedagogisessa instituutissa (NPI) ja Englannin The Centre for Social Development koulutuskeskuksessa.
Vuosien 1990 ja 1998 välillä kansainvälinen biografiakonferenssi järjestettiin vuosittain Sveitsissä, Englannissa, Hollannissa tai Saksassa. Vuodesta 2001 konferenssit muuttuivat maailmanlaajuisiksi ja ne pidetään joka toinen vuosi. Vuonna 2019 konferenssi oli Unkarissa ja korona viruksesta johtuen seuraava konferenssi pidetään vuonna 2022 Suomessa, Snellman – korkeakoululla Helsingissä. Konferenssit järjestetään yhteistyössä Sveitsin Dornachissa sijaitsevan hengentieteellisen korkeakoulun ja keskuksen Goetheanumin kanssa.
Erityisesti 80- ja 90-luvuilla sekä tietysti 2000-luvulla, elämänkaarityötä ammattina ja ammatillisen osaamisen vahvistajana on kehitetty eri puolilla maailmaa ja uusia koulutus ja valmennusohjelmia syntyy jatkuvasti. Korona-aikana virtuaalisesti toteutetut biografiaohjelmat ovat tulleet osaksi tätä kehitystyötä. Jo vuosien ajan useat henkilöt ovat tehneet Suomessa biografiatyötä ja -koulutusta. Monet heistä ovat kouluttautuneet ulkomailla, ja eri yhteisöihin, organisaatioihin ja ryhmiin on kutsuttu biografiatyön kouluttajia ulkomailta. Kiinnostus ja halu oppia lisää biografiatyöstä on kasvanut niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Tämän myötä Suomessa on virinnyt halu edistää yhdessä biografiatyötä. Tarvetta on noussut ammatilliselle perus- ja jatkokoulutukselle sekä moninaiselle yhteistyölle, tiedottamiselle ja verkostoitumiselle.
Viime vuosien aikana yhteistyötä on vahvistanut Worldwide Biography Conference eli WBC:n pitkäjänteinen valmistelu, päätös kutsua se pidettäväksi Suomeen. Valmistelutyötä ovat vetäneet Jaana ja Hannu Tuovinen Tampereelta. Heidän ympärilleen on kasvanut noin kahdenkymmenen henkilön verkosto, ryhmä ihmisiä, joista kukin työskentelee omalla tavallaan elämänkaarityön parissa.
Yhteistyö otti uuden askeleen viime kesänä, kun 1.7. konferenssivalmistelujen lomassa Snellman-korkeakoulun kampuksella perustettiin Elämänkaarityö ry. Ensimmäinen varsinainen jäsen- ja vuosikokous on tarkoitus pitää vuoden 2022 alkupuolella ja sinne ovat tervetulleita kaikki elämänkaarityöstä syttyneet ja sen parissa toimivat. Yhdistyksen tehtävänä on aluksi toimia työkaluna WBC:n järjestelyissä. Sen jälkeen yhdistyksen tehtäväksi tulee mm. elämänkaarityön monipuolinen tukeminen, tiedottaminen, yhteyksien hoitaminen jne.
Myös tapaamiset yhteisen syventävän työskentelyn harjoittamiseksi on koettu merkitykselliseksi verkoston piirissä, joten yhdistyksen voi nähdä kantavan tätäkin käytäntöä jatkossa.
Elämänkaarityön välineet
Ydinasia elämänkaarityössä on se, että jokainen elämäntarina on ainutlaatuinen ja siinä on syvä viisaus. Elämänkaarivalmentajille jokainen ”elämänmatka” on pyhä. Valmentaja ohjaa prosessia, joka on huolella rakennettu.
Elämänkaari kurssit ja valmennukset
Elämänkaari valmentajat tarjoavat kursseja/workshoppeja elämän erilaisista teemoista. Kurssit sisältävät lyhyitä esityksiä, elämänkaariharjoituksia, havainnointi harjoituksia, taiteellista harjoittelua, sisäisiä harjoituksia ja pienryhmä työskentelyä.Työskentely vahvistaa ymmärrystä ja kunnioitusta jokaisen ainutlaatuiseen elämään.
Elämänkaarellisten kysymysten jakaminen toisten kanssa, avaa uutta ymmärrystä itseen ja toisen kokemuksiin.
Meidän entistä virtuaalisemmassa ja kiireisemmässä elämänmuodossamme, elämänkaarityöskentely vahvistaa todellisen kohtaamisen merkitystä ja myötätuntoa ihmisten pyrkimyksiin ja luoviin ratkaisuihin elämässään.
Elämänkaari keskustelut
Joskus haluamme katsoa elämäämme uudesta näkökulmasta ja tarvitsemme siihen keskustelua jonkin toisen ihmisen kanssa. Emme ole kriisissä mutta jokin kysymys nousee jatkuvasti mieleemme ja haluamme selvittää miten se liittyy elämäämme.
Ehkä meitä pohdituttaa idea seitsemän vuoden jaksoista elämässä ja haluaisimme katsoa miten nuo ajanjaksot ovat toimineet omassa elämässämme. Voimme myös olla elämämme taitekohdassa ja haluamme koota elämämme juonta kasaan, ennen kuin siirrymme eteenpäin.
Elämänkaari valmennus/coaching
Valmennuksen tavoite on auttaa ihmisiä elämän kriisikohdissa niin, että he voivat päästä dialogiin oman elämäntarinansa kanssa. Menneen, nykyisyyden ja tulevan kutoilusta ihmiset oppivat lukemaan omaa elämäntarinaansa, löytävät keskeiset elämänsä teemat ja tavoitteensa ja näin löytävät vahvistusta uuden merkityksen löytymiselle omaan tulevaisuuteen.
Ryhmien elämänkaari konsultointi
Johtoryhmät, työryhmät, kollegiot tai muut yhteisöt haluavat ehkä tuntea toisensa paremmin, vahvistaakseen vuorovaikutustaan. Elämänkaarivalmentaja voi ohjata tällaista työskentelyä tehokkaalla mutta lämpimällä tavalla. Valmentaja voi tarjota auttavia näkökulmia, kysymyksiä ja harjoituksia, jotka tuovat uutta virtaa ryhmän vuorovaikutukseen, syvempää kiinnostusta ja luottamusta kollegoihin.
Organisaatioiden elämänkaari konsultointi ja valmennus
Organisaatioiden kehityksessä on nähtävissä toinen toisiaan seuraavia vaiheita kuten ihmisyksilöilläkin. Organisaatioiden elämänkaari antaa ajattelemisen aihetta ja uusia työvälineitä niin johtajille kuin työyhteisöjen kaikille jäsenille.
Artikkeli on aikaisemmin ilmestynyt Takoja-lehdessä numero 4, vuonna 2021